Vuosia olemme pääasiassa sivusta seuranneet ja kateellisina katselleet, kun perheemme muut jäsenet hehkuttavat hyvää, autuaallista oloaan avantouinnin jälkeen. Muistamme heidän useiden tuntien saunottelut hikimajassa, jonne oli kantovesi, mutta siellä oli maailman mahtavimmat löylyt. Silloin ennen myös avanto oli metri kertaa metri kolo jäässä, johon piti tiputtautua (kuka hitto sieltä ylös pääsisi). Rituaalin päätteeksi avanto vuorattiin ja peitettiin, kunnes taas seuraavalla saunakerralla kaivettiin esiin. Siinä pienessä kolossa ei kyllä oikeasti uitu, mutta kyllä he uintiliikkeitä paikallaankin pystyivät tekemään ja siten siellä muutaman tovin usein viettivät.
Päivin tarina: Koska kesä 2018 oli mitä mahtavin, niin järvessä polskuttelusta tuli nautiskeltua päivittäin monta kertaa ja siitä sitten syksyä kohden jatkoin järvessä pulahtamista saunan yhteydessä. Olin yllättynyt kuinka rohkea olin aina jäiden tuloon asti, siis vesihän oli ihan sairaan kylmää. Vielä pikku pakkasilla avannossa pyrähtäminen (hyihyihyi huudon kera) onnistui, mutta kun kunnon pakkaset tulivat, tuli myös pupu pöksyyn ja usein tyydyin värisemään rannalla vaan ihaillen muiden rohkeutta ja rauhallisia uinteja. Tosiasiassa olen kuitenkin erittäin tyytyväinen saavutukseeni, sillä ennen vuotta 2018 todellakaan ollut koskaan käynyt avannossa ja uiminen on viime vuosina vaatinut aina reilun 20 asteisen veden.
Jennan tarina: Olen vuosien ajan silloin tällöin rohkaistunut avantoon muiden kannustuksella. Koska päivittäiset avantouinnit ei kotioveltani onnistu, niin mahdolliset avantodippaukset ajoittuvat viikonloppuihin ja loma-aikoihin Visuvedellä. Vielä en koe olevani niin rohkea, että uskaltaisin mennä yleisiin avantouintipaikkoihin “ammattilaisten” sekaan. Ehkä sinne täytyisi vaan rohkeasti mennä, jotta saisin säännöllisen avantopulahduksen tehtyä ja kenties vieraiden katseiden alla suoriutuisin tehtävästä rohkeammin.
Pienenä olen ollut kova vesipeto (olenhan horoskoopiltani kalat) ja olin aina uppeluksissa, jalat taivasta kohti. Ylöjärvellä asuessamme meillä oli takapihalla uima-allas ja siellä pulikoitiin kavereiden kanssa tehden kuperkeikkoja ja käsilläseisontoja. Uima-altaan kirkkaaseen veteen tottuneena ei järvivesi enää houkutellut ja innostukseni vedessä lillumiseen lopahti muutamaksi vuodeksi. Vasta viime kesänä, vuosien tauon jälkeen, innostuin jälleen uimaan järvessä. Alkusyksystä vesien viilentyessä koin saavani uimisesta apua myös nivelkipuihin, joten päätin, että tästä se avantouintiurani nyt alkaa! Totuut oli kuitenkin toinen; talven tullessa viileä tuuli ja kovat pakkaset eivät aina houkutelleet kävelemään avantoon asti, vaan hyppäsin mieluummin lämpimiin poreisiin. Olisi kuitenkin hienoa, jos vihdoin saisin rohkeuden ja säännöllisyyden avannossa käymiseen. Uskon, että siitä on paljon hyötyä terveydellekin!
Mediassa puhutaan paljon siitä hyvästä fiiliksestä, jonka avannosta saa, puhumattakaan useista terveysvaikutuksista, joista osasta on jopa tieteellisiä tutkimuksia. Avantouijat hehkuttavat saaneensa apua mm nivelkipuihin ja ihon ikuivuuteen. Jotkut kertovat avantouinnin parantavan unen laatua ja vastustuskykyä sekä auttavan painonhallinnassa.
Avantoon mennessä kannattaa olla hattu tai pipo pään lämmittimenä. Jalkoihin on hyvä sujauttaa kengät ja käsiin hanskat, jotka suojaavat kylmyydeltä ja teräviltä jäiltä. Muista myös juoda riittävästi nestettä (ei alkoholia) avantouinnin ja saunomisen aikana sekä sen jälkeen!
Kerro kokemuksiasi miten sinä olet aloittanut avantouinnin? Onko sinulla vinkkejä meille? Millaisia hyötyjä olet kokenut avannossa käymisestä? Ja jos olet halukas opastamaan meitä avantouinnin saloihin niin pyydä seuraksi 🙂
-Jenna & Päivi
